Kelttiläisittäin on sapatit ja esbatit, joiden sijoittelun jotakuinkin tiedän.
Mutta entä suomalaisittain?
Siis pääjuhlat?
Juhlitaanko kuita?
Tasauksia ja seisauksia?
Milloin on ns uusi vuosi?

Apuva, helppivä *hymy*

tuskis

Vanhoista juhlista tulee mieleen etenkin Ukon vakat, joita joita pidettiin kesällä kuivan kauden aikaan. Sitten tietenkin Juhannus, jonka merkitystä en täysin muista. Olisikohan ollut Ukon juhla myös tai yöttömän yön juhla? Joulu nyt tietenkin kuuluu vanhoihin pakanajuhliin. Senkään merkitystä en täysin tarkkaan muista, mutta muistelisin, että se oli juhla, jolloin henget saivat liikkua vapaana.

Sadonkorjuujuhla eli Käkri (vastaa tietyllä tapaa Halloweenia).

Myös Auringon esiin tuloa on juhlittu kaamoksen jälkeen. Joku ketä on paremmin perehtynyt osaa varmaan täydentää lisää tai kertoa paremmin edellisistä.

Suviyöt, 12.-14.4. tai vanhan kalenterin mukaan noin 24.-26.4. - vuoden talvipuoliskon vaihtuminen kesäpuoliskoksi.

Talviyöt, 14.-16.10. - kesäpuoliskon vaihtuminen talvipuoliskoksi.

Pesäpäivät noin 21.-25.12. talvipäivänseisauksen jälkeen aurinko vietti pesässään muutaman päivän.

Vastaavasti seisontapäivät jne. 23.-25.6. aurinko seisoi taivalla kesäpäiväntasauksen jälkeen.

Helavalkeat noin nykyisen helatorstain tienoilla, neitojen laulukulkueit, tulien polttamista ja hedelmällisyysriittejä (vrt. Ritvalan helkajuhlat ym.)

Ukonvakat n. 25.5. peltokylvöjen päättymisen jälkeen pyydettiin Ukolta sadetta pelloille maljoin ja tulin

25.7. Ukonpäivä, parhaimpaan ukkoskauteen ajoittuva uhrijuhla

Kekri n. 30.10. uusivuosi, satokauden ja syysteurastusten päätös

Jakoaika, jakopäivät noin 12 päivää Kekristä eteenpäin tai mahdollisesti aika syyspäiväntasauksen ja kekrin välillä; henkimaailman ja tämän maailman väliset portit avoinna jne. (vrt. esim. samhain)

Talvennapa 13.1. talven selän taittuminen, ent. vanha Nuutti, Tapaninpäivän rituaalien alkuperäinen paikka (hevosajelut, Tapaninoluet, metelöinti...)

Pääsiäisen ajan rituaalit; monet vanhempia kuin kristinusko. Ajoittunevat noin 30.4. ajalle, kekriä vastapäätä vuodessa. Nykyisin helatorstain nimellä, nimikin lienee vanhempi kuin kristinusko?

Mahdollisesti kekrin jälkeistä jakoaikaa vastaava ajanjakso, jolloin edistettiin peltojen ja maan hedelmällisyyttä erilaisin rituaalein (laulu, valkeat jne.)

13.7. Karhunpäivä, karhulle (ja tulelle) pyhitetty päivä. Yhteys johtuu molempien yhteisestä alkuperästä Otavassa ja toisaalta karhun erityisasemasta mytologiassa.


Huomatkaa, että vuotuisjuhlat ajoittuvat noin 2-3 viikkoa astronomisten aikojen jälkeen, vuodenaikojen lämpötilavaihteluiden huippuihin. Kalenteri ei seuraa tarkasti pelkästään auringon vaiheita, vaan myös lämpötilanvaihteluita. Tärkeämpi määrittely on siis kasvukausi. Aurinkokin on ollut todella tärkeä, mutta eri taivaankappaleiden merkitys on vaihdellut jonkin verran riippuen historian vaiheista (maanviljelyksen tärkeys ym.)

Kuun vaiheisiin liittyvää perinnettä on vaikeampaa löytää, mutta työn alla sekin. Tässä ovat vain tärkeimmät juhlapyhät, jotka näyttäisivät muuten asettuvan sievästi kalenteriin symmetrisesti. Pienempiä merkkipäiviä sijoittuu myös kalenteriin aika lailla tarkalleen kahden viikon välein, johtunee osittain skandinaavisten kalenterisauvojen ajanlaskutavasta.

Pitänee omaa kalenteria ruveta rakentamaan, ja sijoittelemaan noita, nykyisteni kohdille, tai ainakin vertailemaan...

Mitenhän tuosta pahastuisi, jos käyttäisinkin kelttiläisiä nimikkeitä? Koska sijoittelu on kuitenkin sama...

Jotenkin helppoa selittää itselleen, ja etenkin itseään pienemmille

tuskis

Tuo Viimattaren lista oli aika kattava. Jos tällaista kalenteria ollaan kokoamassa, niin kannattaa varmasti sijoittaa ne päivät jotenkin käytännöllisesti. Esimerkiksi kekriä ei välttämättä ole hyvä viettää keskellä kristittyjen arkipäiviä, sillä työnantajalle voi olla selittämistä. Ja tuskinpoa muinaissuomalaisetkaan olivat niin tiukkapipoisia juhlien tarkasta järjestämisajankohdasta.

Erittäin hyvä idea. Tosin tuollainen ajattelu ei tietenkään saa dominoida silloin kun on aivan selvää, että arkipäivä olisi oikein vaihtoehto juhlan päivämääräksi.

Ei tietenkään pidä mennä uskonnollisen tarkoituksen edelle, mutta kun lähes kaikkien juhlapäivien ajankohdat ovat vain sinnepäin, niin kannattaa ottaa huomioon myös nykyaika. Ja monethan pakanallisista juhlista sattuvat sentään samaan kristittyjen kanssa (mistäköhän moinen mahtaisi johtua ).

Onko nykyisellä vapulla mitään perimmäistä merkitystä ollut?
Tunnen nykyiselläni 1.5 päivän Beltanena, hedelmällisyyden juhlana..
Mutta muinaissuomalaiseen aikaan 1.5 on ollut?

En ehdi tarkemmin kommentoida, mutta täälläon jotain juttua.

Suviyöt ja helat sopivat suurinpiirtein kalenteriin vapun ympäristöön, mutta mikään ei estäne juhlimasta työväen kevätjuhlaa modernistikin. Ovathan nykyiset vapunviettotavat melkoisen pakanallisia, jos ajattelee - patsaiden pesu, lakitus ja maljojen nosto ynnä muut sellaiset rituaalit.

En ainakaan ole kuullut että joku menisi rukoilemaan pyhän Walburgin puolesta kirkkoon.

Toisaalta nämä vapunviettotavat ovat kuitenkin aika paljon sellaisia, mitä en katso niin hyvällä: älytäntä roskaamista ja juomista ittesä siihen kuntoon ettei enää hallitse omaa käytöstään tai sammuu. Itekki aattelin kyllä ottaa olutta ihan kunnolla tänään, mutta kyseistä juomaa en ainakaan itse pysty juomaan niin paljon että tulisi ylilyöntejä. Maha sanoo sitä ennen jo että: "täynnä on, huilaa ja käy kusella ensin!"

Keväälle ja kasvulle maljanne tänään nostakaa!

Mainittiinko jo talvennapa? Eli meikäläisen suku Kemijärven tienoilla ainakin vietti kyseistä juhlaa joulun tienoilla.

Mainittiinpa hyvinkin, 13. tammikuuta eli nykyisenä Nuutinpäivänä.

Niin sitä mää vaan notta, ei kai se noiden juhlien viettäminen ollut niin kauhean täsmällistä, että kunhan vaan vietti oikeat juhlat suht oikeaan aikaan (esim parin päivän heitto ei tunnu missään )? Vai kuis?

Juu, ehdottomasti. Kun tässä tapaamisketjussa suunniteltiin tapaamista pyhässä paikassa, ehdotan itse pikemminkin tapaamista pakanallisen juhlan paikkeilla. Ei tarkalleen samana päivänä, mutta niillä main.

Tuli vain mieleen

Mutta siis juu, samaa mieltä olen. Ei se ole niin tarkkaa, ja tuskin oli esi-isillemmekään.